Näin totesi kansanedustaja, Lentopallon Mestaruusliigan kunniapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä puheessaan Kuusamon Pallo-Karhujen 50-vuotisjuhlassa lauantaina 1.10.
Tässä otteita puheesta.
Minun elämänfilosofiani on, että elämä on joukkueurheilua. Elämä on yhteistyötä. Ja tätä yhdessä elämistä, yhdessä tekemistä me tänään täällä juhlimme.
Valtion talousarvioesityksen perustelujen mukaan liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia ja liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.
Huippu-urheilun perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Suomalaisen huippu-urheilun toimintamalleja on uudistettu vastaamaan yhä kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan ja kilpailukyvyn vahvistamista.
Talousarviossa liikunnalle esitetään 162 miljoonaa euroa, josta 154 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan voittovaroista. Osana hallitusohjelman kärkihankkeita toteutetaan tunti liikuntaa päivässä hanketta. Sen tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin koulupäivän aikana. Hankkeeseen käytetään kärkihankerahoitusta 7 miljoonaa euroa.
Liikunta elämäntavaksi
Hallituksen tavoitteena ja kärkihankkeena on saada myös jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkumaan tunnin päivässä. Tämä toteutetaan laajentamalla Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi. Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä.
Lasten liikuntasuosituksien mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa. Se muodostuisi kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Osa liikunnasta toteutuisi varhaiskasvatuksessa, osa kotona.
Yli tunnin pituisia istumajaksoja tulisi välttää ja lyhyitäkin paikallaoloja tauottaa. Suosituksissa korostetaan myös riittävää lepoa ja unta sekä terveellistä ravintoa.
Uudet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjausten 2020 toimeenpanoa. Taustalla on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.
Vanhempien tuki, liikkumiseen kannustava ilmapiiri, liikuntavarusteiden ja -välineiden tarjoaminen lapsen käyttöön sekä lapsen liikuntatoiveiden kuunteleminen ovat tärkeitä osatekijöitä suositusten toteutumisessa. Kotoa saamansa mallin mukaan lapset oppivat, että liikkuminen kuuluu arjen rutiineihin.
Kaikilla aikuisilla niin varhaiskasvatuksessa, kouluissa, harrastuksissa kuin kodeissa on vastuu siitä, että lapset liikkuisivat vähintään kolme tuntia päivässä
Uskon, että liikkuminen edistää oppimista ja tuo iloa ja onnistumisen elämyksiä. Liikkuminen yhdessä muiden lasten kanssa kehittää vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisia suhteita, on hyväksi terveydelle ja luo liikuntaa elämäntavaksi.
Seuratoiminta luo hyviä arvoja
Arvojen, etiikan ja reilun pelin henki luodaan jo lapsena liikunta- ja urheiluseuroissa, kuten esimerkiksi täällä Kuusamon Pallo-Karhuissa. Huippu-urheilun perusta on laaja ja laadukas seuratoiminta - täällä niitä huippu-urheilijoitakin kasvatetaan. On tärkeää, että jo varhaisessa vaiheessa totutellaan rehtiin ja reiluun peliin ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Omista onnistumisista iloitaan, muttei kilpakumppanien kustannuksella. Voitto tulee pitää mielessä, mutta se ei saa olla ainoa onnistumisen ja onnen mittari.
Urheiluseurojen toiminta perustuu suurille vapaaehtoisjoukoille ja usein myös vanhempien tuelle lasten harrastusten kohdalla. On tärkeää, että toiminta on laadukasta ja valmentajat ammattitaitoisia. Tämä varmistetaan osaltaan myös valtion tuella ja panostuksilla urheiluun. Talousarvioesityksessä ensi vuodelle liikuntatoimeen onkin lisätty rahaa. Liikunta on hyvää ennaltaehkäisevää terveystyötä ja on hyvä, että lapset omaksuvat jo varhain urheilullisen elämäntavan. Urheiluseuratoiminta on myös ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Lapsille ja nuorille sosiaaliset suhteet ja joukkoon kuuluminen on tärkeää ja urheiluseurat antavat siihen loistavan mahdollisuuden.
Urheilu tuo lisäarvoa paikallisesti
Urheiluseuratoiminta on myös sen toiminta-alueelle ja alueen elinvoimaisuudelle tärkeää. Laadukas seuratoiminta ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet tekevät alueesta vetovoimaisemman lapsiperheitä ajatellen. Seuran menestyneet urheilijat lisäävät kunnan me-henkeä erityisesti joukkueurheilun kohdalla. Hyvä yhteistyö urheiluseuran, yritysten ja Kotikaupungin ja maakunnan välillä tuo lisäarvoa varmasti paikallisesti.
Kuusamon Pallo-Karhut on vahvan joukkueurheilun ja nuorisotyön seura. Pallo-Karhut on kasvattajaseura joka on tuottanut eri lajien pelaajia aina Suomen korkeimmille sarjatasoille. Naisten lentopallon Mestaruusliiga-joukkue on Pallo-Karhujen lippulaiva. Se on tuonut menestystä ja näkyvyyttä. Lentopallon Mestaruusliigan puheenjohtajana olen iloinnut Kuusamon tuomasta vahvasta panoksesta ja pohjoisesta ulottuvuudesta. Seurassa muillakin jaostoilla - jalkapallojaosto, lentopallojaosto, koripallojaosto, jääkiekkojaosto ja huvijaosto – on toiminta ollut vilkasta ja hyvää. Eri lajien parissa on 700 pelaajaa. Pallo-Karhut on luonut puitteet isoille tapahtumille esim. maaotteluille ja eri muotoisille kesätapahtumille. Seuraa on arvostettu ja Pallo-Karhut on saanut useita Sinettiseura -palkintoja.
