Jukka Rajakangas: "Omistajuus vai omistautuminen"

Ihan alkuun kehittämisessä pitää vahvistaa yhteinen käsitys toimintaympäristöstä ja tavoitteista. Tässä on tullut vastaan mielenkiintoinen kysymys ”kuka omistaa ottelutapahtuman” joita järjestetään kauden aikana reilut 350 kpl ympäri Suomea ja jotka ovat koko lajin ylivertainen näyteikkuna kestoltaan, kiinnostavuudeltaan ja määrältään.

Seurojen näkemys on hyvinkin selkeästi se, että omistajuuteen liittyy myös vastuu taloudesta, joka on seuroilla, kun Liitolla taas on kokonaisvastuu lajin markkinoinnista, jossa liigatoiminta on osana.
Haluaisin tuoda tähän muistutuksen siitä kenelle ja kenen mahdollistamana liigatoimintaa ja ottelutapahtumia tehdään - ASIAKAS. Asiakkaisiin sisällytän kannattajat paikan päällä, katsojat etänä ja yhteistyökumppanit.

Vuosien varrella olen käynyt Raision Loimun puolesta paljon yritysneuvotteluita ja niissä olen saanut paljon hyviä esimerkkejä siitä, miten yritykset ovat menestyneet muuttuneissa ympäristöissä ja pystyneet edelleen kehittämään toimintaansa. Yhteistä lähes kaikissa tapauksissa on vahva markkina- ja asiakasvetoisuus, menestyjät kuuntelevat asiakkaita.

Minusta meidän pitäisi päivittää ajatusmaailmamme sellaiseksi että ”asiakas omistaa ottelutapahtuman” ja me kaikki lajin parissa omistaudutaan asiakkaalle ja asiakassuhteelle.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että liigaseurojen kautta meidän pitää saada parempi kuva miksi asiakkaat tulevat tapahtumiin nyt ja jatkossa, miten kehittää tapahtumia, jotta saadaan uusia asiakkaita ym. Raisiossa tehtiin keväällä 2023 katsojakysely ja parasta heidän mielestään oli tunnelma (82 %) ja seuraavina ottelun taso (67 %) sekä puitteet (37 %). Meillä on perinteisesti taipumus uskoa, että mitä paremmat urheilijat, niin sitä parempi tapahtuma - katsojat eivät näytä olevan samaa mieltä…
Meidän pitää uskaltaa kuunnella asiakkaiden mielipidettä jopa sarjajärjestelmästä, pudotuspeleistä ym. eikä tukeutua perinteiseen tapaan. Mestaruudet ja voitot ovat tärkeitä, mutta kannattajat vielä tärkeämpiä.

Englanniksi on sanonta ”customer is king” ja jos kääntää sanajärjestystä, niin ”king is customer”.
Mitä olen yrittänyt sanoa on: samat sanat, mutta merkitys aivan eri. Ensimmäinen on asiakasvetoinen ja toinen hallintovetoinen. Minä kannatan ensimmäistä.

Hyvää kesää ja asiakas keskiöön!

Jukka Rajakangas
Mestaruusliiga ry:n puheenjohtaja