. – Minulla oli muutama muukin tarjous ulkomailta, mutta koin, että Loimaa ja Hurrikaani ovat minulle tässä vaiheessa paras ratkaisu. Täällä harjoitusolosuhteet ovat hyvät, mihinkään ei ole pitkä matka ja kaikki tarvittava löytyy läheltä, kiittelee 226 maaottelun mies Loimaan harjoitusolosuhteita.
Ja perspektiiviä mieheltä löytyy verratessa harjoitusoloja. Shumov on pelannut ulkomailla yhdeksän aikaisempaa kautta, seitsemän Italiassa ja kaksi viimeistä Saksassa. Parhaita meriittejä uralla on ehdottomasti kauden 2009-2010 Italian A1- liigan torjuntatilaston voitto. Samaisena vuonna pelaaja valittiin Suomessa Vuoden pelaajaksi. Kokemusta löytyy, joten kun mies suunsa avaa, kannattaa kuunnella herkällä korvalla.
– Loimaalla on tuttu valmentaja maajoukkueesta, joten sekin painoi vaakakupissa. Yritän auttaa meidän nuorisokaartia kokemuksellani ja tsempata heitä eteenpäin, Shumov selvittää rooliaan.
Shumovin sukujuuret ovat syvällä Venäjällä, entisessä Neuvostoliitossa. Miehen taustat tietäen, ei ole ihme, että kolmikymppisestä Varkauden Paterin kasvatista tuli maajoukkuetason lentopalloilija. Pelaajan äiti oli Neuvostoliiton aikana 800 metrin juoksija. Parhaimmillaan matka on taittunut aikaan 2.08. Isä puolestaan kuului pitkään Neuvostoliiton lentopallomaajoukkueeseen.
– Isän puolelta on geenit tulleet, eipä tästä miehestä olisi ollut juoksijaksi, naurahtaa Shumov.
Syitä Suomeen jäämiseen on monta, ottajia olisi ollut muuallakin. Tutun valmentajan ja harjoitusolosuhteiden lisäksi halu nähdä Suomen Mestaruusliigan tämän hetkinen taso oli yksi syy.
– Olen ollut niin pitkään Suomesta poissa, että oli senkin takia mukava nähdä, missä tällä hetkellä Suomessa mennään. Fyysisyydessä ja urheilullisuudessa on pelaajan mielestä menty eteenpäin niiden yhdeksän aikana, jonka Shumov on viettänyt ulkomailla. Jos Shumov saisi itse päättää, otteluohjelmaa muutettaisiin enemmän niin, että viikossa olisi tietyt runkopäivät, jolloin pelataan. Sen lisäksi olosuhteet kaipaisivat miehen mukaan parannusta.
– Tällä hetkellä pelataan vielä koulun jumppasaleissa. Pitäisi kehittää tätä puolta aktiivisesti. Hiukan yllättäen Shumov nimesi junioriaikojen suosituimmaksi lajin koripallo. Siinäkin mies olisi fyysisillä vahvuuksilla kovaa valuuttaa Suomen mittapuussa.
– Nuorena pelasin paljon korista. Siinä olin korin alla senkin takia, että olin hiukan pidempi kuin muut. Kun muutimme Varkauteen, siellä ei ollut toimivaa korisseuraa, joten päädyin lentopallon pariin. Siinä alkoi pikku hiljaa huomata, että tässäkin voisi pärjätä. Lajin vaikeus kiehtoi heti, halusin haastaan itseäni.
Kosti- juniori oli ensimmäisten lentisvuosien aikana innokas oppimaan ja ahkera harjoittelija. Mies nimeää Reijo Sorvojan tärkeimmäksi yksittäiseksi valmentajaksi.
– Hän oli vaativa, mutta entisenä pelaajana tiesi lajista paljon. Kunnioitus oli suurta häntä kohtaan. Sorvojan valmennuksessa alettiin D-poikaikäisenä harjoittella jo kesäisin, josta oli paljon apua.
Loimaalle todellinen kosmopoliitti on kotiutunut hyvin. Tuskin maailmassa montaa paikkaa on, missä Shumovin kaltainen joviaali maailmankansalainen ei viihtyisi. Ja miestä seuratessa on vaikea kuvitella, ettei miehen kanssa tulisi kaikki toimeen. On käsittämätöntä, miten ”tappajan näköinen mies” on kentän ulkopuolella kuin Karjalan lempeä karhu. Hymy, savolainen huumori ja omat ”kikkailut” tekevät miehestä mystisen sankarin. Loimaan ja Hurrikaani-fanit Shumov on jo hurmannut. Tällaisia pelaajia kaipaa jokainen joukkue ja joka ainoa valmentaja.
Nyt Nicola Giolitio, Hurrikaani- organisaatio ja –fanit saavat nauttia miehen olemuksesta ja otteista. Ainakin tämän kauden loppuun saakka.
