Seremonia ja Eskon haastattelu on nähtävissä suorana lähetyksenä Ruudussa lauantaina kello 16.50 VaLePa-Hurrikaani -ottelua ennen.
Alunperin tapahtuma piti järjestää jo huhtikuussa 2020, mutta korona sotki tuolloin juhlasuunnitelmia. Nyt numero kolme kuitenkin saadaan vihdoin sille kuuluvalle paikalle.
Antti debytoi liigassa 3.10.1999 VaLePan paidassa Vammalan Kisan 1-sarjajoukkueesta alkaneeksi kaudeksi siirryttyään East Volleyta vastaan 17-vuotiaana. Ensimmäiseen liigakauteen kuului vielä myös pelejä Varalan valmennuskeskuksen joukkueessa ja VaLePan 2-joukkueessa pari sarjatasoa alempana.
Toinenkin kausi meni vielä pässipaidoissa ennen siirtymistä neljän kauden ajaksi tutkailemaan Maailmaan savoon ja Belgiaan. 2001-2002 Antti pelasi Paterissa ja kaksi seuraavaa jo mitaleihin päättyneillä kausilla Pielaveden Sammossa. Avauskaudelta napsahti pronssia ja toiselta ensimmäinen Suomen mestaruus.
2004-2005 kausi sujui Belgian Halenissa, joka ”katkaisi” muuten 15 liigakauden putken kotimaassa.
Belgiasta Antti palasi taas kotiseudulle kahdeksi kaudeksi 2005-2007 noustuaan myös miesten maajoukkueeseen ja Maailmanliigan peleihin asti. Maajoukkuedebyytti tapahtui toukokuussa 2005 Kanadaa vastaan.
Parin vuoden Salon visiitti Piivolleyssa (2008-2010) ja sen jälkeen loppu-ura sujuikin mitalisateessa taas VaLePassa. Toki vielä ensimmäisellä kaudella ei mitalia tullut, mutta sen jälkeen kausi päättyi aina jalometalia kaulassa: kuudesti perättäin. Viimeiseksi uran liigapeliksi tuli kolmas finaali Tiikereitä vastaan huhtikuussa 2016. 2011-2016 Antti toimi myös joukkueen kapteenina ja erittäin vahvana johtohahmona.
Kaikkiaan ”Epe” saavutti peräti kahdeksan SM-mitalia: kolme mestaruutta, kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Suomen Cupissa mestaruus tuli 2012 ja kaksi kertaa cupfinaalista oli poistuminen hävinneenä. Liigaotteluita kertyi 557 kappaletta, joista VaLePassa 411. Maaotteluita tilille tuli kahtena kesänä (2007 ja 2012) yhteensä 24.
Antin liigaura toi 1054 liigapistettä: 230 ässää, 488 torjuntaa ja 336 hyökkäyspistettä.
Ja ne tärkeät juniorivuodet. D-poikaiästä lähtien A-poikiin asti Antia valmensi Vammalan Kisassa legendaarinen Jukka Kutila. Joukkueesta nousi liigapelaajiksi Antin lisäksi Timo Haavisto, Veli-Pekka Kutila ja Eero Jokinen. Joukkue pääsi myös A-poikien finaaliin, mutta jäi tuolloin hopealle.
